Saksalaisten maailmankuulu satulinna: Baijerissa sijaitseva Neuschwansteinin linna on kuningas Ludvig II:n keskeneräiseksi jäänyt mestariteos. Erakkomaisen keksijänsä ja rakentajansa pakopaikka on nykyään suosittu käyntikohde. Keskimäärin 1,5 miljoonaa kävijää vuodessa ja jopa 10 000 kävijää päivässä sukeltavat satumaailmaan. Vaikka linnaa ei alun perin ollutkaan tarkoitettu vallannäytteeksi, se on henkeäsalpaava näky useidenkin kilometrien päästä: Pimeän tultua taitavasti ja harkiten sijoitettu valaistus osoittaa kunnioitusta Saksan kuuluisimmalle monumentille.
Neuschwansteinin linnan vaikutus ihmisiin on ainutlaatuinen: linnassa on lukemattomia yksityiskohtia, jotka ovat saaneet inspiraationsa eri kulttuureista ja eri aikakausien rakennustyyleistä.
Valaistussuunnittelija Walter Bamberger on insinööritoimistonsa kanssa suunnitellut ja toteuttanut satulinnan uuden valaistuksen. Hän perehtyi sitä varten kuningas Ludvig II:een ja linnan rakennushistoriaan. ”Arkkitehtuuri on moninaisuudessaan ja yksityiskohtaisuudessaan sekä kiehtovaa että haastavaa”, Bamberger sanoo. ”Suurin haaste oli valaista kohteet niin, että ne tekevät vaikutuksen myös kilometrien päästä.”
Kun 1980-luvulta peräisin oleva ulkovalaistus (”Joka oli vain kirkas!”) päätettiin vaihtaa nykyaikaiseen, energiaa säästävään ja hyönteisystävälliseen LED-valaistukseen, Baijerin palatseja hallinnoiva Bayerische Schlösserverwaltung hylkäsi jo valmiit valaistussuunnitelmat ja suositteli Schwangaun kunnalle Walter Bambergerin toimistoa.
Erikoisvalaistusten asiantuntijakin oli vasta toisella yrittämällä tyytyväinen valaistusratkaisuun, jonka ”tuli erottua selvästi arkipäiväisestä yleisvalaistuksesta”. Arkkitehtonisesta aarteesta vastaavat tahot ihastuivat insinööritoimiston suunnitelmaan.
Bambergerin ratkaisu: Korostetaan valon ja varjon vaikutuksia ja tuodaan esiin yksityiskohtia aivan kuin Neuschwanstein olisi saanut ylleen kuorrutuksen. ”Suunnittelussa oli perehdyttävä keskeneräiseksi jääneen linnan filosofiaan.”
Minareettia muistuttava torni ilmentää kuningas Ludvig II:n kiinnostusta ottomaanien kulttuuria kohtaan. Se muodostaa yhdessä keskiaikaisten linnaelementtien ja roomalaisen vartiotornin kanssa visuaalisen kokonaisuuden.
Walter Bamberger, valaistussuunnittelija
🔵 Valonheitinpylväs 1 Porttitalo 2 Nelikulmainen torni 3 Alempi linnanpiha 4 Ylempi linnanpiha 5 Ritaritalo 6 Asuinhuoneet 7 Porrastorni 8 Sali
Walter Bamberger suunnitteli Neuschwansteinin linnan valaistuksen seuraavasti: ”Etsin arkkitehtoniset elementit ja korostin niitä.” Kohdennetusti sijoitetut varjot saavat linnan näyttämään veistokselliselta öisin ja kaukaa katsottuna. ”Etsimme valaisimia, jotka sopivat valonjaoltaan ja teholtaan kuningas Ludvigin suunnittelemaan arkkitehtuuriin”, Walter Bamberger selittää. ”Jaoimme valaistuksen myös yksittäiselementteihin.”
BEGAn erilaiset valonheittimet tarjosivat täydellisen vaihtoehdon luoda syvyyttä ja vaihdella valon määrää. ”Olemme hyödyntäneet paljon BEGAn valaisinvalikoimaa ja yhdistelleet niitä linnan yövalaistuksessa”, Walter Bamberger sanoo. 11 erilaisen tehokkaan ja kompaktin valonheittimen avulla Neuschwansteinin linna näkyy kauas. Valonheittimiä on saatavana erilaisilla valonjaoilla ja valotehoilla, mikä auttoi Walter Bambergeria toteuttamaan maailmankuulun linnan valaistussuunnitelman tarkasti.
Walter Bamberger, valaistussuunnittelija
Linnan erityispiirteiden valaiseminen kokonaisuudessaan ei ollut ainoa suuri haaste yövalaistuksen suhteen. Walter Bamberger kokeili ainutlaatuista tapaa sammuttaa valaistus yöllä: ”Valoja ei pidä vain sammuttaa”, suunnittelija selittää. Hieman ennen kello 23:a alkaa esitys, jossa ensin linnan keskiosat vaipuvat yön pimeyteen. Valot himmenevät hiljalleen ennen kuin ne sammuvat. ”Kaukaa katsottuna näyttää siltä kuin tornit olisivatkin kaksi eri linnaa. Näky on ainutlaatuinen”, Walter Bamberger korostaa. Kun loputkin valot sammuvat, Neuschwansteinin linna käy viimein levolle.
Kaiken takana on myytti 1800-luvun taideteoksesta. Walter Bamberger kiteyttää Neuschwansteinin kiehtovuuden seuraavaan lauseeseen: ”Olemme ylpeitä siitä, että saimme työskennellä näin kuuluisan kohteen parissa.”